Ilmaa puhdistava kivikausimuraali

Olemme jo pidemmän aikaa SAVin kanssa pohtineet erilaisia tapoja yhdistää katutaidetta ja arkeologiaa. Jesse ja Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas “Andy” Koivisto ovat pitäneet halukkaille Myyrmäen kivikautta ja katutaidetta esitteleviä kävelykierroksia, jotka ovat olleet kerrasta toiseen täpötäynnä. Itse olen opiskellut ja työskennellyt arkeologina ennen katutaiteeseen siirtymistä. Andy onkin entinen pomoni Vantaan Gubbackan kaivauksilta ja myös siksi halusin tehdä nimenomaan Andyn kanssa yhteistyötä. Toki asiaan vaikutti myös se, että Andy suhtautuu Vantaaseen vähintään yhtä intohimoisesti kuin me SAVilaiset, joten meillä on alun perinkin paljon yhteistä. Vantaalla on rikas historia, josta riittää kerrottavaa ja ammennettavaa. Yhteinen toiveemme on, että tämä historia näkyisi yhä selvemmin myös katukuvassa ja erilaiset tarinat olisivat paremmin ihmisten löydettävissä. Katutaide on mielestämme osoittautunut yhdeksi erinomaiseksi tavaksi popularisoida tieteellistä tietoa ja kommunikoida paikallishistoriaa viiden tai viidentuhannen vuoden takaa.

Onneksemme myös Museovirasto oli yhtä mieltä asiasta ja myönsi Vantaa-seuralle ja meille SAVilaisille apurahan kivikautisen Husbacka II -asuinpaikan infokyltin maalaamiseen muraalin muodossa. Asuinpaikan viereinen taloyhtiö Asunto Oy Myyrinlahti lähti mukaan projektiin ja antoi meille käyttöön julkisivunsa sekä tarjoutui kustantamaan teoksen maalit. Hämeen Rakennuskone Oy sponsoroi nostimen ja Sto Finexter Oy:ltä saimme tilattua haluamaamme fotokatalyyttisesti aktiivista maalia. Opimme myöhemmin, että tästä tulikin Pohjoismaiden ensimmäinen ilmaa puhdistava muraali. Näin ollen projekti sopi täydellisesti myös triennaalin teemoihin.

“Opimme myöhemmin, että tästä tulikin Pohjoismaiden ensimmäinen ilmaa puhdistava muraali.”

Löydöstien päässä nykyisen heinäpellon alla sijaitsevalta Husbacka II -asuinpaikalta on löydetty vuoden 1972 koekaivauksissa hiotun kiviesineen kappaleita, pii- ja kvartsi-kaapimia sekä -iskoksia. Andyn ehdotuksesta sisällytimme kuitenkin teokseen laajemmin Myyrmäen alueen löytöjä ja historiaa, joten lopulta teokseen pääsivät nuorakeraaminen ruukku, pienempiä löytöjä kivestä ja luusta, muinainen merenranta ja saaristo, Vantaanjoki, kuun eri vaiheet sekä kivikautisistä hyötykasveista euroopanpähkinäpensas sekä säilöntäaineenakin käytetty puolukka. Santeri Vanhasen makrofossiilitutkimusten mukaan kivikaudella hyödynnettiin myös mm. vesipähkinää, ulpukkaa, ahomansikkaa, vadelmaa sekä katajaa. Etenkin tuo ulpukka jäi kutittelemaan uteliaisuutta ja seuraavaksi olisi hauska löytää ulpukkareseptejä. Täytyy myöntää ettei ikinä ole tullut edes mieleen, että ulpukkaa voisi syödä!

Katutaidetriennaalin tavoitteiden mukaisesti olimme etsineet jo aikaisemmin kohdetta, jossa voisimme hyödyntää fotokatalyyttisesti aktiivista StoColor Photosan -julkisivumaalia. Photosan vähentää hienojakoisen pölyn syntymistä ja hajottaa erittäin hyvin haitta-aineita, esim. typpioksidia, otsonia sekä orgaanisia haitallisia yhdisteitä. Esimerkiksi diesel-autot päästävät ilmaan typpioksidia ja vuodessa Photosanilla maalattu Löydöstien muraalin kokoinen pinta-ala voi hajottaa jopa 20 000 kilometriä vastaavan määrän dieselmoottorista aiheutuvia päästöjä ja epäpuhtauksia. Tämä on samaan aikaan paljon ja vähän. Harvoin kuitenkaan yksittäiset teot ovat kovin merkittäviä ja vasta silloin pääsemme vaikuttavuudessa eteenpäin kun pienistä teoista alkaa kasvaa suurempia virtoja. Täytyy myös todeta, että kyseessä ei siis missään nimessä ole luonnonmaali vaan maali, jolla on ilmaston kannalta positiivisia ominaisuuksia.

“Kyseessä ei siis missään nimessä ole luonnonmaali vaan maali, jolla on ilmaston kannalta positiivisia ominaisuuksia.”

Pohjoismaissa samankaltaisia maaleja ei ilmeisesti ole käytetty siksi, että meillä ilma on verrattain puhdasta eikä tälle ole koettu tarvetta. Helsingin Mäkelänkadun pakokaasuja vuosia haistelleena voisin kuitenkin olla asiasta eri mieltä ja mietimme Maikin kanssa että juuri nämä kaupunkien vilkkaimmat kadut voisivat täälläkin tulevaisuudessa kaivata ilmaa puhdistavia ratkaisuja. Tämän kyseisen Photosan-maalin ainoa haaste on, että sitä saa vain hyvin vaaleissa väreissä. Tämä johtuu siitä, että maalin haitta-aineita hajottavat ominaisuudet hajottavat myös luonnonpigmenttejä ja värit jäävät näin ollen haaleiksi. Päädyimme siis maalaamaan kirkkaimmat värit tavallisella julkisivumaalilla, jotta teos ei jäisi pelkäksi haaleaksi laikuksi ja saisimme hieman kaivattua kontrastia. Sekä luonnonmaaleilla että Photosanilla on omat puutteensa muraalimaalauksen näkökulmasta. Kun työskennellään erilaisten maalien kanssa, täytyy nämä puutteet vain hyväksyä ja antaa luovuuden kukkia uudenlaisten rajojen sisäpuolella. Tätä varten tarvitaan tietysti myös rohkeita ja ennakkoluulottomia yhteistyökumppaneita.

Mikäli Vantaan historia kiinnostaa enemmänkin, kannattaa tutustua Vantaa-seuran toimintaan, Vantaan kaupunginmuseoon sekä esimerkiksi Muistaakseni-blogiin. Andy ja hänen vaimonsa, Vantaa-seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto pitävät jatkuvasti erilaisia historiakävelyitä ja luentoja, joilla kannattaa osallistua jos vain mahtuu mukaan. Tänne triennaalin sivuille tulee pian yhdessä SAY FM:n kanssa toteutettuja podcasteja, joista löytyy lisää aiheesta ja sen vierestä. Emme myöskään aio lopettaa tähän, vaan Löydöstien muraali oli vain (äänekäs ja innostava) lähtölaukaus toivottavasti pitkäjänteiselle yhteistyölle Vantaa-seuran ja Vantaan kaupunginmuseon kanssa. Kannattaa siis pitää korvat höröllä ensi kesänä.

Muinaismerellisin terveisin,
Essi

Keramiikkaa julkisessa tilassa

Tiede ja taide ne yhteen soppii