Taiteilijat: Jesse Pasanen ja Maikki Rantala
Tuottaja: Jenni Väisänen
Taidekilpailun järjestäjä ja työn tilaaja: Turun kaupunki
Ilmakuva: Focus-Video Oy
KUP
Loppuvuodesta 2024 julkaistussa taidekilpailussa etsittiin Kupittaan uudelle monitoimikentälle maamaalausten tekijää. Kilpailun tavoitteissa toivottiin maalausten olevan värikkäitä ja lisäävän alueen viihtyisyyttä. Maalausten tulisi myös kannustaa liikkumaan, kuten tasapainoiluun tai hyppimiseen.
SAV Taidekollektiivi voitti portfoliohaun maamaalaamisen työnäytteillään. Sitten päästiinkin suunnittelemaan ja toteuttamaan seikkailuun kutsuva maamaalaus Turkuun. Teoksen ovat suunnitelleet ja maalanneet Jesse Pasanen ja Maikki Rantala tutussa ja toimivassa yhteistyössä kollektiivin tuottaja Jenni Väisäsen kanssa.
Kupittaan monitoimikentän maamaalaus (2025)
Maamaalaus animaationa
Asetu hepan kyytiin, pyydä kaveria ottamaan kuva jokaisesta pollesta ja yhdistä kuvat animaatioksi. Kupputi kup!
Kupittaan monitoimikentälle astutaan huoltorakennuksen läpi kulkevasta käytävästä, jolloin ensimmäinen asia joka kentällä ottaa kävijän vastaan on tekemämme asfalttimaalaus. Maalauksen “runkona” on hahmo: sininen t-paita, ruudullinen hame ja jaloista sekä kädestä lähtevät reitit. Teoksen avulla leikki ja pelaaminen alkavat heti kentän ensimetreistä saakka.
Maahan maalatussa taideteoksessa on lukuisia reittejä, joita lähteä seuraamaan: ilotulitusraketin lieska, löllöt koripallot, mutkitteleva labyrinttijalka, ruudut tai sirkushevosanimaatio.
Kupittaanpuiston historia näkyy teoksessa
Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Teoksessamme näkyvät alueen dokumentoidusta historiasta hevonen, sirkus ja ilotulitukset.
Hevosten suhteen merkintöjä alueelta on jo 1500-luvulta, kun Kupittaalla on järjestetty turnajaisia. Kupittaan ravirata oli toiminnassa 1902–1973.
Vuonna 1802 puistossa järjestettiin ensimmäinen sirkusesitys. Ilotulitukset liittyivät esityksiin, ja kunnon posahduksesta tulikin näyttävä elementti maalaukseemme. Turussahan on järjestetty Suomen ensimmäinen ilotulitus jo vuonna 1648.
Miten maamaalaus tehtiin?
Teosta suunniteltaessa halusimme yhdistää katukoriksesta ja muusta urbaanista liikunnasta ammentavaa ilmettä hyvään leikittävyyteen ja houkutteleviin reitteihin, sekä tuoda alueen historiaa uudella tavalla näkyville.
Teoksen toteutus on tehty teloilla ja pensseleillä maalaamalla. Maikki Rantalan hevos- ja jäniskuvioissa on käytetty sabluunoita kuvioiden maalaamisen apuna. Maalilaatu on liuotinpohjainen Teknoroad 280. Kentän pinnan pienten rakojen takia maalimenekki oli yli puolet alunperin laskettua suurempi.
